keskiviikko

Syytettäköön tästäkin taas jenkkejä ja elokuvia, mutta olen koko nuoruuteni unelmoinut asunnosta New Yorkissa. Haavekuvissani asun vanhahkon talon ylimmässä kerroksessa mielettömässä loft-asunnossa, jonka valtavista lattiasta kattoon ulottuvista ikkunoista avautuu näkymä auringon viime säteissä kylpevästä Manhattanista. Asunnossa seinät olisivat suurimmalta osin rosoista vanhaa punaruskeata tiiliseinää ja lattiat paksua tummaa lankkua, joihin aika ja asunnossa eletty elämä on jättänyt jälkensä.

 

Asunto olisi hyvin avara ja valoisa, vain harvalla seinällä rikottu. Sellainen, että voisi luistella sängystä keittiöön pitkin lankkulattioita villasukat jalassa ja miesten valkoinen kauluspaita päällä (Ne elokuvat!) törmäämättä muuhun kuin korkeastaan muutamaan pylvääseen.  Keittiö olisi iso ja keskellä sitä olisi oikeasti vanha saareke, jonka kuluneet valkoiset ovet ja seinät täydentyisivät tummalla rosoisella tasolla. Sellaisen ääressä näen itseni juomassa aamukahvia valtavasta kupista (joka olisi tietenkin valmistettu vintage-tyyliin muotoilulla espressokeittimellä tai haettu hetkessä saman korttelin bagel shopista) ja lukemassa aamuista New York Timesia, ne villasukat jalassa ja kauluspaita päällä.

Vähän sinne päin, muttei kuitenkaan.

Aamukahvin jälkeen siirtyisin kylpyhuoneeseen aamupesuille: Asunnon ainoat tilan rikkovat seinät pitäisivät sisällään muun asunnon linjoja seuraavan tilavan kylpyhuoneen, jonka ainoat kalusteet olisi vanha allas, mahdollinen säilytysratkaisu, vessanpönttö ja kokovalkoinen leijonatassuilla seisova pienehkö kylpyamme, jonka ympäri suihkuverho kietoutuisi kokonaan katossa roikkuvan soikean verhotangon ohjaamana. Siellä todella kiireiset pikasuihkutkin tuntuisivat unenomaisen ihanilta.

Tuo puuämpärimainen kylpyammeen hirvitys rikkoo muuten niin täydellistä unelmakylpyhuonetta.

Vaatesäilytys tapahtuisi alkovi-tyyppisessä ratkaisussa, jossa kaikki vaatteeni roikkuisivat spottivalojen alla vaaterekeissä, joiden yläpuolella kiertäisi hyllyt laukuille. Siellä olisi kauniissa sovussa niin Mulberryn Alexat, kuin Schoelerin PS1 ja Alexander Wangin Kirsten. Yksi seinä olisi kokonaan varattu kenkähyllyille Tässä haaveessa olisin kymmenisen senttiä lyhyempi, joten hyllyt olisi täynnä huippukorkeita korkkareita. Tämän ylläpitoon tarvitsisin luonnollisesti siivoojan joka pöllyttäisi vaatteeni pölystä kerran pari viikossa. Alkovin keskellä olisi omilla jaloillaan seisova kokovartalopeili, vintagea sekin. 

Asuntoon avautuisi punainen iso, vanha ruosteinen liukuovi, tai vaihtoehtoisesti vanhanaikainen teollisuushissi, jonka ovi liu'utettaisiin vertikaalisesti auki ja kiinni. Juuri sellainen kuin elokuvissa, tiedättehän.

Kaiken tämän lisäksi asuntoon kuuluisi kattoterassi, joka olisi muutettu kattopuutarhaksi. Kattopuutarhassa voisi lämpimän kesäillan viettää kynttilänvalossa aurinkotuoleissa istuen ja pilvenpiirtäjien siluettia ihaillen. Kattopuutarhassa vietettäisiin toki myös hyviä kekkereitä, grillaten tai paljussa istuen (Kyllä, tältä terassilta löytyisi myös palju).

Kaiken tämän lisäksi, on minulla tässä haaveessa työ kaupungin sykkeessä, paljon vapaa-aikaa, ja....

....GERARD (!!!!!!!) kämppiksenä. Tämän kämppiksen kanssa eläisin luonnollisesti hyvin romanttisessa, intensiivisessä ja intohimoisessa parisuhteessa. Hän myös kertoisi minulle päivittäin kuinka mieletön mimmi olen ja kuinka hän ei edes muista eläneensä ennenkuin tapasimme. 

Takaisin todellisuuteen... Menen nyt tuohon omalle kolmen neliön parvekkeelleni istumaan talvitakki päällä ja tuijottamaan vastapäisen talon seinää. Tämän jälkeen Gerardin (!!!) sijaan saan unikaveriksi kaksi pierivää kissaa.

FML.

Kuvien copyright: Klikkaamalla kuvaa pääset jokaisen kuvan alkuperäiselle lähteelle.