lauantai

Pienen elämäni aikana olen ehtinyt työskentelemään kenkä- ja vaatekaupoissa jo useamman vuoden. Näistä vuosista olen oppinut tietenkin kaikennäköisestä hyvästä asiakaspalvelusta paljon mutta ovat nämä vuodet myös tottavie muuttaneet omaa asiakaskäyttäytymistäni. Tuhansien työtuntien jälkeen on mitä vahvemmin iskostunut mieleen ettei milloinkaan koskaan enää aio käyttäytyä kuten asiakkaat jotka

- Koskevat jokaikiseen (ja tarkoitan kirjaimellisesti JOKAikiseen) kaupassa myytävänä olevaan tuotteeseen, ilman minkäänlaisia ostoaikeita (Useimmat tämän asiakastyypin edustajista saapuvat liikkeeseen aikaisintaan 7min ennen sulkemisaikaa).
- Edellämainitun toimituksen aikana myös jättävät jälkeensä myllättyjä rytkykasoja, nurinperin vaateripustimiin solmittuja vaatteita (Ei se oikeasti voi olla niin vaikeaa?), tai sovituskopin lattialle tallottaviksi mieluiten vaaleasävyisiä vaatteita (Sillä se on helpompaa kuin kävellä 2 metriä kassalle ja jättää ne myyjille).
- Yrittävät keventää mahdollista kiusallista tilannetta heittämällä vieläkin kiusallisempaa huulta. Onhan se tietenkin kiva olla mukahauska ja rento asiakas, mutta uskokaa tai älkää, olemme kuuleneet nämä samat läpät useasti jo saman päivän tai ainakin menneen viikon aikana.
- Pyörivät niin sanotusti sillä kuuluisalla "H. Moilas"-tavalla ympäri kenkäosastoa, laskien kenkäpareja hyllyillä vähintään kymmenisen minuuttia jonka jälkeen tulevat pientä kiukkua keränneenä kassalle inttämään että "Ostaisin kyllä tämän kengän mutta en löydä tähän paria!?" Ei, se ei ole sattumaa että liikkeessä on vaan toisen jalan kenkiä esillä, vaan kengille parit löytyvät varastosta. Ja jos tätä yrittää itse keventää, moiseen kysymykseen lopen uupuneena, heittämällä vitsiä tyyliin "Eiii, meillä myydään vaan näitä oikean jalan kenkiä" tai "Juu, meillä on tällanen jatkuva tarjous että kun ostaa oikean jalan kengän niin saa sen vasemman ihan kaupan päälle!" saa yleensä vastalahjaksi kylmän mulkaisun tai hämmentyneen katseen jonka takaa näkee jo melkein muodostuvan sanat "Tä? Oikeesti?"
- Eivät vastaa kun myyjä tervehtii liikkeeseen astuttua. Kyllä, tiedän että olemme suomalaisia ja ah niin epätottuneita ystävälliseen ja avoimeen katseeseen ja hymyyn joita seuraa tämä kolmekirjaiminen tervehdys, mutta se kylmä mulkaisu, pelästynyt katse tai pään pois kääntäminen jota seuraa hiljaisuus, tekee myyjälle todella typerän olon.

Jos me kaikki osattaisiin yhdessä yrittää olla kaikkea muuta kuin tätä niin maailma olisi edes yhden pienen asiakaspalvelutilanteen verran kivempi paikka. Ja sehän olisi vaikka kuinka valloittavaa? Jos me vaan oikeen tosi kauheesti yhessä yritetään nii varmaa onnistutaan, eiks vaa hei? :)


(Kuva: http://www.businesspundit.com/wp-content/uploads/2009/02/suggestion-box.jpg)